Eeva Korhonen

_MG_7647.JPG

Hytölä, P 62°35’18”, I 26°11’3”

Jo äidinmaidossa olen saanut halun vaikuttaa.

Mutta työpaikalla näkee monenlaista käyttäytymistä niin työnantajan kuin työntekijöidenkin puolelta. Yhtenä syynä luottamusmieheksi rupeamisessa oli juuri halu saada tehdä jotain tasa-arvon eteen, toinen syy oli, että työkaverit pyysivät lähtemään ehdolle.

Samasta työstä sama palkka on minulle todella tärkeä juttu. Sitä niin sanottua ”munalisää” en ymmärrä enkä hyväksy. Tämän eteen tein paljon työtä.

Toinen syy, ehkä vieläkin tärkeämpi oli työhyvinvoinnin edistäminen.

Väitän että jokaisella isommalla työpaikalla syntyy kuppikuntia, joiden sisään on todella vaikea hiljaisen, pikkasen syrjäänvetäytyvän työntekijän päästä. Tähänkin löytyi keinoja, joita työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan kanssa yhdessä toteutimme.

Eri kulttuureista tulevien on joskus vaikea ymmärtää toinen toisiaan. Mutta se onnistuu istuttamalla osapuolet alas saman pöydän ääreen pohtimaan syitä miten saada työrauha säilymään ja mikä aiheuttaa eripuran.

Monta kertaa se on työkaverin sanomisen tai eleiden väärinymmärtäminen …..sovitaan selvät pelisäännöt.

Tunnen suurta onnistumisen iloa muistellessani asioita, joissa neuvottelut päättyivät työntekijöiden eduksi. Esimerkkinä ammattiosaston kokoukset työajalla ja sairasloman itsekirjoittamisoikeus. Luettelosta tulisi todella pitkä, jos kaikki syyt miksi halusin luottamusmieheksi luettelisin.

Vaikeinta ellei pahinta oli saada työntekijät ymmärtämään joissain asioissa miksi joku päätös tehtiin. Mutta se vaan on niin että jossain asioissa on mentävä puolitiehen vastaan saadakseen etuja työntekijöille. 

Elämässä tärkeintä on minulle itsenäinen Suomi, lapset ja lapsenlapset.

Mutta ehkä yhtä tärkeää on meidän kaikkien muistaa olla ihminen ihmiselle.

 

Eeva on kuvattu Pallaksella.